Keskusta
Metro liukuu raiteillaan,
on vielä valoisaa.
Kuuntelen naureskellen, kun juopot riitelee.
Nyt aion juhlia.
Matkustan pummilla.
En tahdo Kontulaan, tahdon keskustaan.
Tahdon keskustaan.
Taktiikkana on aina poistua,
jos ilta on jo menetetty,
muttei tänään.
Ajattele sitä,
se on menoa nyt,
jos mietit vain itseäsi.
Ajattele, ajattele sitä,
et muutu koskaan.
Löydänkö mustan tien vartoilevan armaani luo?
Säälittävää on tämä nyyhkiminen itsensä vuoksi.
En tahdo pinnalle vaan käydä pohjalla.
En tahdo huipulle vaan löytää juureni.
En tahdo kehälle.
En tahdo laidoille.
En tahdo Vallilaan, tahdon keskustaan.
Tahdon keskustaan!
100 rikki
Katsopas tätä, räkä pursuaa päästä.
Turvonneet silmät tukkeutuvat rähmästä.
Saat huutaa, muttet puhua.
Saat hyppiä, muttet kävellä.
Siis antaudu, beibe!
Katsopas tätä, kalvot paukkuvat puhki.
Olet nyt täällä vallassamme noin tunnin.
Saat huutaa, muttet puhua.
Saat hyppiä, muttet kävellä.
Siis antaudu.
Raunioista alkaa nousta kukkasia.
Kuka poltti Siperian?
Emme tiedä.
Tunnetkos tämän, suonet sykkivät verta?
Pumppaavat raivon käyntiin sadatta kertaa.
Saat huutaa, muttet puhua.
Saat hyppiä, muttet kävellä.
Siis antaudu!!
Raunioista alkaa nousta kukkasia.
Kuka poltti Siperian?
Emme tiedä.
Emme tiedä!
Jääs
Sotien syyt tai ratkaisut,
mahdolliset korvaukset tai kestot ovat
unohtuneet.
Osaan nimetä Jaakobin pojat
ja muistan vieläpä sukunsa tarinan.
Uusi testamentti on taas hiukan hämärtynyt,
mutta Jeesusta en unohda.
Adolf Hitleriä en unohda koskaan.
6,5.
Kaikki muistaa mitokondrion,
mutta mikä on sen funktio?
En tiedä, mihin haimaa tai pernaa tarvitaan.
Kaupungeista muistan jotakin.
Kartalta löydän Ouagadougoun.
Kaikkien planeettojen kuita en pysty luettelemaan,
mutta Plutoa en unohda.
Tyrannosaurus Rexiä en unohda koskaan.
En unohda koskaan!
6,5.
Kympin jälkeen rauhoituin,
asettauduin.
Työtön paska
Kaksi miestä ovat ryhtymässä taisteluun.
Miehet valitsevat aseet,
naiset puolensa.
Et kai aio vielä luovuttaa?
En tietenkään.
Flaidis, flaidis, flaidis!
Suuren kuopan reunalla on taisto käynnissä.
Isä kovistelee poikaa,
äiti miestään.
Et kai aio vielä luovuttaa?
En tietenkään.
Flaidis, flaidis, flaidis!
Käykö täällä visa electron?
Jotain todella kamalaa alkaa tapahtua,
kun mennään lämpimään.
Sanot, että et pidä tästä tunnelmasta.
Jonkun toisen mailla
väärään suuntaan kävelen
pimeässä metsässä, pala kurkussa.
Sain oksasta silmääni.
Pitäisikö soittaa apua?
Teeskennellä joku vamma ja palata?
Hoosianna, hoosianna!
Muistan vielä sain kerran turpaan kirkossa.
Nenästäni valui hurmeinen leima Raamatulleni.
Kun veri rapisi pois,
väritin sen varmuuden vuoksi
siihen uudestaan tussilla.
Odotan näillä sijoillani niin kauan,
että joku onnekas samoilija
löytää mustikoista turvonneen ruumiini
makaamassa jäätyneenä,
pöhöttyneenä
puiden keskeltä.
Oloni on kuin olisin jossain sirkuksessa.
On pakko tehdä jotain, mutta mitä?
Pääni on kumia.
Hoosianna, hoosianna!
Jonkun toisen mailla
väärään suuntaan kävelen
pimeässä metsässä,
missä on Kivisaarentie?
Aika paljon ihmisiä liikkeellä.
Käykö Visa Electron?
Missä on Kivisaarentie?
Tie?
Tutti Frutti
Saat maistaa suukkoa kuplivaa, no?
Aivoihin aamusella koskee.
Synti tallella mahassa.
Kuukauden kuume riivaa.
Nahat päästä hilseilee.
Sierain aina täysi.
Karpaloita puskee pintaan.
Mikä tämän sai aikaan?
Tämän sai aikaan rock’n’roll-lifestyle.
Nuudelit kattilaan kiehumaan ja känni päälle.
Ou jee!
Voi ei, voi ei,
söin vahingossa kokkareista kylmää jäätä routaiselta torilta.
No taisinkin jo sairastua pullon suusta,
räkä ja nuha ja köhä et cetera.
Niin, nakki lensi kaaressa Mersuun,
Natsi lähti kuin kuppa Töölöstä
pikku pikku pikku autonsa penkiltä.
Flunssa ei kaada rokkimiestä.
Flunssa ei kaada, kaada, kaada.
Flunssan oireet,
kuumeen houreet
ei voi voittaa,
ei voi voittaa miestä!
97-144
Karsinamme pienenee päivä päivältä.
Tuttuja naamoja ei näy missään.
Kaikki ovat muuttaneet toisille maille.
Jäljellä on enää tuoksu.
Maa on pommitettu,
kalliot on poissa.
Tulkaa vaikka itse katsomaan.
Sikalaamme vartioidaan hyvin tarkkaan.
Tänne ei pääse ihan kuka vaan.
Olen kasvanut suojassa auringolta.
Oloni on turvallinen.
Maa on pommitettu,
kalliot on poissa.
Tulkaa vaikka itse katsomaan.
Katsokaa kuolemaa,
kuolemaa.
Pyydän, rukoilen,
menkää pois näiltä mailta.
Emme tarvitse aitaanne.
Nyt pääsen viimeinkin näkemään maailmaa.
Valpurin yö
Senkin siat,
tämäkö on kiitoksemme?
Olen likainen, pesen suuni saippualla.
Hei, hihat heilumaan
ja joka iikka töihin, niin kuin olis jo.
Ääh, hermot tässä menee,
iltakin on mennyt.
Kyllä tämä tästä.
Vatsaani kivistää.
Yrjöä tippuu pöntön rööreihin.
Soitan itselleni ambulanssin.
I can’t control my rage.
I can’t control my fuckin’ rage!
Heitetäänkö pari lennokkia hotellimme parvekkeelta?
Kävelemme kaupungin halki.
Olen alasti.
Joku haluaisi ottaa kuvan.
En Tiedä
Hevonen kantaa poliisia,
poliisi kantaa pistoolia,
rikos ei kannata.
Puiston suojassa
kaunis iso valkoinen lintu
kelluu kuolleena lammessaan.
Maailma on kaunis
pyöreä haiseva perse,
sininen, ruskea, vihreä, paskainen,
mahtava päärynä
valtava,
hauska,
todellinen armoton kaaos.
Puiston suojassa paistaa aurinko.
Varis riuhtoo McDonald’sin pussin hajalle.
Se on jo tyhjä.
Tee jotain
Diagnoosisi on helpottava
ja olet muutenkin mukava.
Istun rauhassa sohvalla kuunnellen biisejä.
Luulen, että voin yhtäkkiä kuolla.
Kohta jo vikisen kuin pikku vauva.
En tiedä, mihin ystäväni katosi.
Tee jotain.
Taas saan tietää, miltä tuntuu kun joutuu pelkoihin
ilman mitään hyvää syytä.
Tarvitsen vain ystävän,
jonka kanssa voi hengittää aivan rauhassa.
Pompin aivan hullun lailla trampoliinilla.
Lähden pienelle kävelylle metsään.
Ihmiset huutavat nimeäni.
Ne eivät tiedä, olen piiloutunut rinteeseen.
Hullu Tappaja
Muurahainen työskentelee
taukoamatta ponnistelee.
Kantaa havuja kohti metsää.
Kantaa kortta kohti linnaa.
Alkaa tulla vettä sisään,
antaa tulla, ei se mitään.
Aurinkokin on mennyt pilveen,
antaa mennä, ei se mitään.
Viimeisen kuoleman jälkeen,
viimeisen kohtalon jälkeen
ei jää surua.
Viimeisen kuoleman jälkeen,
viimeisen ystävän jälkeen
ei jää surua.
Hämähäkki istuskelee
tuulen alla vaaniskelee.
Pieni pisara tippuu seittiin
paljastaen kuolon reitin.
Muurahainen joutuu pulaan,
kutsuu apuun mustan suman.
Repivät hämähäkin hampain,
kuolevat syntymättömätkin.
Saa koskettaa.
Saa tappaa myös, jos tapetaan.
Olemme Jumala.
Ei jää surua.
Usko itseesi…
© Sydän, sydän & Marianne Äikäs 2023