Sydän, sydän - Viisi toinen toistaan tyhmenpää puliukkoa
Kuvat otsikko

Kuudes marraskuuta 2020 pakkauduimme Tomin tulipunaiseen perhesämpylään Škoda Octaviaan ja lähdimme ajamaan kohti Voikkaan vanhaa tenniskenttää.

Aitona wanhan liiton luddiittina Tomi ohjastaa vankkuriaan aina ilman navigaattoria pelkän kylkiviiva-aistinsa turvin muina neontetroina. Tällä kertaa se oli petollista, ja päivä olikin kääntynyt jo pitkälle yöhön, kun ryhmä saapui perille. Sepät takapenkillä olivat ehtineet kumota jo mukin jos toisenkin, ja Vampyyri-Villekin alkoi pikku hiljaa havahtua uuteen päivään.

Perillä Lukas odotteli jo kalustonsa kanssa. Takakontista kaivettiin jotain rytkyjä, joita Tomi oli säätänyt eräästä meilahtelaisesta puvustosta jo aiemmin päivällä farmariauton täydeltä. Seurueen päästyä perille oli jo sen verran pimeää, että lopullisesti asustus hahmottui vasta valmiista kuvista. Muu kuvausrekvisiitta haettiin Lidlistä ja Korian ABC:ltä vain hetkeä ennen kuin kello löi yhdeksän. Oli hilkulla, että sessioiden keskeisimmät artefaktit olisivat jääneet saamatta Tomin ajettua aikapoimuun jossain Elimäen seuduilla. Onneksi tuotteet saatiin kyytiin ja kuvaukset saattoivat alkaa.

Tarkempi tekninen kuvauskalusto pysyköön visusti Industry secrets -kansion Tietäjät tietää -välilehdellä, mutta todettakoon sen verran, että kuvien muhevat visuaalit toteutettiin kuvaustilanteessa. Mitään Photoshop-kikkailuja ja Snapchat-filtereitä ei käytetty – kaljatölkit kuvissa ovat kuin ovatkin oikeita kaljatölkkejä. Yllättäen myös kaikki digitaaliselta näyttävät hahmot ja valoviivat summonoitiin livenä paikalle kuvaaja Lukas Pearsallin toimesta. Niidenkään ikuistamiseen ei käytetty mitään muuta kuin valokuvan taikaa.

Kuvausteknisistä ja planetaarisista syistä kuvaustilanne oli säkkipimeä, vaikka kuvissa vaikuttaakin olevan runsaasti valoa. Tasapainoelintään kemiallisesti häirinneet artistit joutuivat käyttämään kaiken keskittymiskykynsä pysyäkseen täysin paikallaan pimeyden sydämessä useita pitkiä sekunteja kuin rapeiksi paahtuneet liskot yöllisellä aavikolla. Pimeydestä kuului kilinää, kolinaa ja kiroilua touhukkaan kuvaajan kompastellessa artistien tyhjiin oluttölkkeihin ja kaljakasseihin. Kuvaussessiot olivat ikimuistoiset, vaikka 80% artisteista ylittikin muistijälkien piirtymiseen vaadittavan promillerajan heittämällä.

Kotimatkalla humalaiset takapenkillä halusivat kuunnella Cape Fearin soundtrackia täysillä. Musiikki otti kaikki pauloihinsa. Kuljettaja Tomia alkoi pelottaa, että nyt oltiin viimeisellä matkalla. Vaikka oltaisiinkin oltu, oli reissu täysin sen väärti!

Latauslinkit

Tässä kaikki sivuilta ladattavat promokuvat vapaasti käyttöösi.

Kaikki kuvat on kuvannut Lukas Pearsall. Käytit kuvia sitten omassa somessasi tai missä tahansa virallisemmassa mediassa, kuvaajan nimi on mainittava julkaisun yhteydessä.

Jussi Liukkonen

Perkussiot, koskettimet, kitara ja taustalaulu

Jussi Liukkonen

Tomi Flyckt

Basso ja taustalaulu

Tomi Flyckt

Tuomas Skopa

Kitara ja laulu

Tuomas Skopa

Ville Leppilahti

Keytar, theremin ja taustalaulu

Ville Leppilahti

© Sydän, sydän & Marianne Äikäs 2023